Uutiset ja tulevat tapahtumat:

*Erämaan Kulta ja I dig gold-collection Rovaniemellä Varjo-galleriassa 25.11.-18.12. 2011. Kuvia, tarinoita ja kultaa ja koruja.. Auki päivittäin 10-17, la-su: 12-16, vapaa pääsy..

Historiaa ja taustoja:

1500-luku Ensimmäiset maininnat Lapin kullasta

1868 Ivalojoelta löytyi kultaa

1902 Lemmenjoelta kultaa ja ensimmäiset valtaukset

1935 Evert Kiviniemi löysi tähän saakka Suomen suurimman kultahipun, 392,9 g, "Luton latvalta"

1945 Lemmenjoen 1. kultaryntäys alkoi kun Niilo Ranttila  löysi 'perkatisti' kultaa Morgamojalta

1949 Lapin Kullankaivajain Liitto perustettiin Lemmenjoella. Tilaisuuden kahvinkeittäjänä toimi tuleva legenda, Sylvia PETRONELLA van der Moer..

1950-51 Bernhard Pehkonen kaivoi kultaa Lemmenjoella ja jätti nimensä karttaan Puordnajoen latvoille

1956 Lemmenjoen kansallispuisto perustettiin.
kts vuosi 1971..

1960-luvun puolivälissä muutamat kullankaivajat, mm. Yrjö Korhonen ja Niilo Raumala, opastivat turisteja Lemmenjoen korvessa

1969 eräs tuleva kullankaivaja syntyi Oulussa

1970 Korhonen ja Raumala perustivat Tankavaaran kultahuuhtomon nelostien varteen

1971 Lemmenjoen kansallispuistoa laajennettiin toimivan kullankaivuualueen päälle Suomen eduskunnan asettamalla ehdolla, ettei puisto vaikeuta alueen elinkeinoja. (laki 204/1971 perusteluineen)

1977 Niilo Raumala näytti Tankavaarassa, kuinka vaskoolia pidetään kädessä, opastuksessa löysin koskemattomasta maasta kaivettua aitoa kultaa! Peli oli kohdaltani selvä: 'Minusta tulee kullankaivaja'..

1982 Pääsin äitini kuskaamana Lemmenjoelle ensimmäistä kertaa

1985 Ensimmäinen käyntini Miessillä, Miessinmaan Kuvernööri Heikki Pihlajamäki näytti Ylä-Miessiä

 n. 1985- Vastoin lakia 204/1971, Metsähallitus aloitti kullankaivajien ahdistelun Lemmenjoella. Kalliiden oikeustaistelujen jälkeen kaivajat saivat pitää oikeutensa

1986-92 Juoksupoikana ja renkinä pitkin poikin Miessinmaata. Kullankaivaja Esa Kujala pyysi usein rengiksi, ei tullut mentyä

1988 Kirjoitin muka ylioppilaaksi. Äidinkielen aine "Miessinmaa- oma maailmansa" saa arvosanan L, mutta Helsingissä viisaampien ihmisten arvosteltavana tipahti C:ksi. Miessin Kuvernööri neuvoi tunturissa: "..mitä lukeneempi mies, sen huonommin täällä pärjää"..

1990 Muutin Ivaloon ja Inarin kuntalaiseksi. Luin muka markkinointi-merkonomiksi, lopputyö "Lemmenjoen matkailu" sai täydet pisteet

1993  Kullankaivaja Esa Kujalan perikunta pyysi rengiksi Pehkosenkuruun, olin renkinä toukokuusta lokakuuhun

1994 Kujalan perikunta menetti valtauksen. Odotin vuoden ja tein valtaushakemuksen. Sain valtauksen omiin nimiini ja  muutin pysyvästi Miessinmaalle, Pehkosenkuruun. Siitä lähtien on kultahommia vakavammin tehty

1995  Koko kesän kestävät valtauksen inventointityöt Pehkoskurussa, kaivospiirihakemus sisään

1996 KTM myönsi kaivospiirin "Pick, Shovel & Natural resources of Pehkosenkuru + Goofy's creek"

1998 Marjut Telilä löysi 251 gramman kultahipun Miessijoelta

1999  Ensimmäinen keskustelu keikasta kultamaille J.Karjalaisen ja Electric Saunan kanssa..

2000  Ajatus Petronella Opistosta hiipi mieleen..

2001

Matkailualan ammattitutkinto, loppunäyte: "Matkailu ja kullankaivuu".

Dokumentin "Vain muutaman gramman tähden" kuvaukset alkoivat

2004

Yrittäjäkurssi, yrityksen liikeidea: "Kullankaivuu matkailutuotteena".

Heinäkuu: Jussi Kangas ja Risto Telilä löysivät Suomen tähän saakka 3. suurimman kultahipun Miessijoelta. Paino: 282,6 g. Yleisön kiinnostus kullankaivua kohtaan kasvoi edelleen

Metsähallitus aloitti "2. Lemmenjoen kultasodan", kullankaivajia  häädettiin  kämpistä telttoihin asumaan..

2005

Perustin yrityksen Erämaan kulta, Petronella Opisto.

2006

Kullankaivajien liikkumista rajoitettiin Metsähallituksen toimesta. Paikallisten kullankaivajien luonnonhyödyntämislupia ja liikkumista rajoitettiin.

Elokuu:  "1. Hiskinpäivät" Pehkosenkurussa. Tapahtuman konsertissa esiintyi J.Karjalainen; Lännen-Jukka String Band. Paikalla oli yli 60 kullankaivajaa ja muutama muu onnekas

Joulukuu: "Vain muutaman gramman tähden" maailman -ensi-ilta Inarissa

2007 

Toukokuu: Erämaan Kulta ja Petronella Opiston kotisivut auki

Kesäkuu: Lemmenjoen Miessijoelta löytyi 108,5 grammaa painava kultahippu. Löytäjät: Pekka Turkka ja Marjut Telilä.

Heinäkuu
Tauno Leino löysi Miessijokeen laskevasta Korhosenojasta 77 gramman "Karhu"-hipun

Elokuu
Antti Kohtamäki löysi Miessijokeen laskevasta Kaarreojasta 61,2 gramman kultasekahipun, osa hipusta oli kvartsia

2008

Heinäkuu
Raimo Kanamäki löysi Lemmenjoen Miessijoelta 113 grammaa painavan "Hepokatti"-kultahipun

Jouko Korhonen ja Jari Järvinen löysivät 88,7 gramman kultahipun auringonpimennyksen aikaan Lemmenjoen Jäkälä-Äytsistä

Elokuu

Maija ja Risto Vehviläinen löysivät 193 painavan kultahipun Sotajoelta, Ivalojoen sivuhaaralta

Lokakuu

Uusi kaivoslakiesitys luovutettiin. Lakiesityksessä  esitetään kullankaivuun ammatin lakkauttamista Suomessa!

2009 

Kaivoslakiuudistuksessa olleiden virheellisten perusteiden ja kullankaivuun lopettamisuhan vuoksi Lapin kullankaivajain liitto ja useat kymmenet kullankaivajat vetosivat perustuslain suojaamaan elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli kaivajia..

Heinäkuu 

Heinäkuun 14. päivä Tauno Leino löysi Lemmenjoen Miessijokeen laskevasta Korhosenojasta 118,5 grammaa painavan kultahipun. Hippu on tiettävästi 12. suurin koko Lapin 140 vuoden kultahistorian aikana löydetyistä.

2010

Toukokuu

Ensimmäiset kullankaivajat jäivät mottiin Lemmenjoen kultamaille, huolto- ja kaivuutöitä valmisteltiin

Kesän 2010 tiettävästi suurimman kultahipun löysivät Risto ja Mika Telilä kesäkuussa Lemmenjoen Miessijoelta. 133 grammaa.

2011

Suomen eduskunta hyväksyi uuden kaivoslain joka nostaa kullankaivajien hehtaarikorvauksia jopa viisinkertaisiksi.